Ravattulan ristin ryijy

Olen saanut innoitukseni ryijyni aiheeseen Kaarinan Ravattulan kylästä vuonna 2013 löydetyistä varhaiskeskiaikaisen kirkon jäännöksistä. Kirkon perustuksen lisäksi on löydetty kirkkomaata rajaavan aidan perustukset. Paikka on ollut hautausmaana jo ennen kirkkoa ja vanhimmat löydetyt haudat ovat ajalta ennen kirkkoa ja aitaa.

Ristimäen kirkko on Suomen vanhin tunnettu kirkkorakennus. Se rakennettiin 1100 -luvun loppupuolella ja hylättiin 1200 -luvun toisella neljänneksellä. Puukirkon koko oli 10 x 6 metriä. Arkeologisista kaivauksista on vastannut Turun yliopiston arkeologian oppiaine.

Arkeologisista kaivauksista on löytynyt hyvin säilyneitä tekstiilien jäännöksiä, joista on valmisteilla Ravattulan muinaispuku. Ravattulan puvun alkuperäinen omistaja haudattiin 1100- ja 1200 -lukujen vaihteessa Ravattulan kirkon viereen. Vainaja oli puettu villamekkoon ja villamekko oli valmistettu värjäämättömistä luonnonruskeista ja luonnonvaaleista villalangoista. Vainajalla oli myös jalassaan sukat, jotka oli värjätty punaisiksi värimataralla eli krapilla.

 Ravattulan puvusta on tulossa ensimmäinen muinaispuku, johon kuuluu myös kampaus. Toisesta Ristimäen naishaudasta löytyi niin hyvin säilynyt nutturan jäännös, että sen mallin mukaan voidaan laatia muinaiskampauksen teko-ohje. Vainajan pään ympäri oli kiedottu ristikkonauha, joka oli värjäämätöntä villaa ja tehty peukaloimalla. Nauhan päissä oli spiraalikoristeet, jotka riippuivat ohimoilta. Ravattulan muinaispukuun mallinnetaan näitä löydettyjä jäänteitä; nuturan jäännöstä, ristikkonauhaa ja spiraalikoristeita.

                                Kuva Kaarina -lehdestä 29.4.2020

Ristimäen kirkon kaivauksista löytyi myös kaksi korun kappaletta, joita mallintaen on tehty kaulakoru, Ravattulan riipus. Korussa on Ristimäkeä ja vanhaa kirkkopaikkaa sopivasti kuvaava risti. Risti on muodostunut kolmesta lehdykästä ja lisäksi korussa on kaksoisspiraali. Ravattulan riipuksen kaltaista korua ei ole tuhanteen vuoteen löytynyt muualta kuin Kaarinasta.

                Kuva Kaarina-lehdestä 11.12.2019

Tein ryijyni tekstiilituotteiden valmistukseen liittyvien perusopintojen yhteydessä.

Ryijy on kolmesta ryijystä koostuvan ryijysarjan ensimmäinen osa, kooltaan 20 x 30 cm.  Ryijyn solmut ovat suomalaista lampaanvillaa ja väreinä olen käyttänyt mm. luonnonvalkoista, ruskeaa ja krapia. Edellämainittuja värejä ja materiaalia löytyi myös Ravattulan naisvainajien hautalöydöistä. Ravattulan riipus on ollut ryijysarjani kuva-aiheen innoittajana.

                         Kuvassa ryijyni kangaspuissa                        

Linkkejä:

http://www.ravattula.fi/etu.htm

http://www.ravattula.fi/ala7.htm

Lähteet:

Kaarina-lehti 11.12.2019 ja 29.4.2020

Julkaisun on kirjoittanut Kaisa Sariola-Heinonen, taideteollisuusalan perustutkinnon opiskelija