Kuinka monta ammattia yksi ihminen tarvitsee?
Itse tarvitsen näköjään ainakin kahdeksan ammattia. Mietin vakavasti, kehtaanko enää edes lähteä opiskelemaan, olenhan jo monen alan ammattilainen ja lisäksi olen saanut elää jo useita mielenkiintoisia vuosia (lue: ikää on).
Mistä ammatista sinä olet aina haaveillut? Oletko opiskellut sen ammatin ja saatko työskennellä haaveammatissasi?
Opiskelu Novidassa
Opiskelen taideteollisuusalan perustutkintoa ja ammattinimikkeeni tulee olemaan artesaani, kädentaitojen ohjaaja. Opintoihin kuuluu monipuolisesti yhteisiä opintoja sekä oman alan erikoistumisopintoja. Aikuisopiskelijalla, jolla on jo tutkinto tai useampi takana, saattaa näistä yhteisistä opinnoista osa olla suoritettu jo aiemmin. Se, mitä hyväksi luetaan, on yksilöllistä.
Opiskelu on muutenkin hyvin yksilöllistä ja jokaisella on omanlainen lukujärjestys. Opettajille se teettää melkoisesti työtä, luulisin, mutta me opiskelijat saamme vain mennä sinne, mitä lukujärjestyksessä lukee. Helppoa ja mukavaa!
Lue linkistä lisää artesaanikoulutuksesta Loimaalla:
Koulullamme on pitkät perinteet ja ammattitaitoiset, kokeneet opettajat. Kädentaitojen ohjaajan koulutuksessa voin itse valita, pakollisten opintojen lisäksi, mitä tekniikoita haluan oppia. Tekniikoita on niin valtava määrä, ettei niitä voi tähän edes luetella. Itselleni mielenkiintoisinta on ollut neuletuotteiden valmistus ja erityisesti koneneulonta on vienyt sydämeni ja ajatuksenikin.
 |
| Tiskirätti melkein valmiina | | | | | |
| | |
|
|
Toinen supermielenkiintoinen aihe on värjäys! Olemme värjänneet lankoja ja kankaita, villaa ja kasvikuituja, luonnonväriaineilla ja teollisilla. Lisäksi olemme painaneet kankaaseen kuvioita ja vapaasti maalanneet kankaita. Vain mielikuvitus rajoittaa, ja kun se on vapaa, voi tehdä melkein mitä vaan. Ihanaa ja rentouttavaa.
Mitä opintojen jälkeen?
Käsityöläisyys ei ole nykymaailmassa, Suomessa varsinkaan, erityisen helppo tapa työllistää itseään. Vain osasta tulee kuuluisia tekstiilitaiteilijoita ja itsenäisyyspäiväjuhlien vieraiden pukijoita. Vaatetehtaitakaan ei tunnu montaa olevan ja kukaan ei taida maksaa villasukista niiden tekijälle hintaa, jolla kattaisi edes osan kuluista yrittäjänä.
Yrittäjyys on silti työllistymisen kannalta hyvin todennäköinen suunta. Opintojen aikana saammekin tietoa yrittäjyydestä useamman kurssin ajan. Lisäksi työllistyminen muutoinkin on aiheena joillakin kursseilla. Omaa tuotetta kehitellään ja omien tuotteiden markkinointia suunnitellaan ja opetellaan.
Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti siirtymään entistä enemmän kestävän kehityksen mukaisiin toimiin myös tekstiiliteollisuudessa ja lähituotteita pidetään jo nyt arvossa. Suomessa kehitellään uusia kestäviä ja ekologisia kuituja. Puhutaan hidastamisesta ja laatuun kiinnitetään enemmän mielenkiintoa, kuin määrään. Viime vuosina Suomeen on perustettu useita pieniä tekstiilialan yrityksiä, jotka ovat menestyneet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Uskon, että me käsityöalan opiskelijatkin tulemme löytämään paikkamme, jos vain niin tahdomme. Joku lähtee opiskelemaan pidemmälle alaa, joku aivan varmasti työllistyy innovatiivisiin uusiin yrityksiin ja joku ryhtyy itse yrittäjäksi. Tässäkin auttaa mielikuvitus ja luovuus.
Ja lopuksi, aina joku onnistuu saamaan tunnettuutta tekstiilitaiteessa ja joku toinen saa valmistaa työkseen niitä kaikkein upeimpia juhlapukuja. Se voi olla meistä kuka vaan, joka todella haluaa tehdä kädentaidoista ammatin!
Kommentit
Lähetä kommentti